Pitikin mennä sanomaan. Eipä tullut tylsää. Keskiviikkoaamupäivänä ennustelin, että "tästä tulee vaikea päivä", ja olin harvinaisen oikeassa. Turun visiittini tarkoitus oli harjoitella köysitekniikoita luolareissuja varten sekä roolipelata. Molemmat jäivät tekemättä. Sen sijaan tuli tutustuttua toimintaan onnettomuustilanteessa. Emme olleet päässeet vielä kalliolle asti lainkaan, kun Miri onnistui tipahtamaan jonkin matkaa. Se rysäys, mikä siitä lähti, oli kyllä pelottavimpia koskaan kuulemiani ääniä. Sitten opin, että oma reaktioni kriisitilanteeseen on maaninen tarve tehdä jotain, mielellään jotain fyysistä. Juoksin selvittämään osoitteemme, juoksin vastaan ambulanssia, juoksin vastaan toista hätäautoa, ja raivasin hätähenkilöstölle kulkutietä puskan halki suorastaan raivoisasti. Hyperaktiivisen alkuhässäkän jälkeen oikeastaan koko loppupäivä sisälsi lähinnä hillittömän pitkästyttävää huolestunutta odottelua sairaalassa - oli se sinänsä toki osittain kiinnostavaakin, että kyseinen ympäristö oli minulle ihan vieras. Kun lopulta saatiin uutisia, alkoikin jo pian olla vierailuaika ohi. Siirryimme Daren kanssa Mäkeen Guitar Heron pariin. Se on kyllä lysti peli, ja hyvin auttoi ajatukset pois kaikesta muusta.
Torstaina piti lähteä liikkeelle kohtalaisen ajoissa, jotta ehtisi töihin. Bläääh. Junassa kohti Helsinkiä silmälaseistani tippui yhtäkkiä toinen sanka, ihan noin vain. Just. Oli siis ruuvit löysällä. Hyvä mennä ajamaan metroa, jos ei näe kunnolla. Onneksi minulla oli Itäkeskuksessa vajaa tunti aikaa ennen työvuoron alkua, joten ehdin korjauttaa ne ongelmitta. Työpäivä alkoi tavanomaisen tapahtumattomaan tyyliin, mutta kolmannella kierroksella tapahtui kummia. Tuuli oli heitellyt Kulosaaren siltatyömaalta jotain ihme valtavia styroksilevyjä pitkin rataa. Yksi juna sitten ihan hajosikin siihen, että oli ajanut niistä yli. Minäkin ilmeisesti raahasin jotain lätyskää mukanani koko matkan Kalasatamasta Ruoholahteen, mutta juna sentään kulki kumminkin ihan normaalisti. Kiitos tämän härdellin, liikenne sitten olikin useamman tunnin sekaisin. Että sekin vielä. Hiphei. Kyllä on haastava viikko tämä.
No comments:
Post a Comment