Tämän päivän ja huomisen kun vielä selvitän, niin sitten alkaa viimeinkin kauan kaivattu loma. Kuvittelin, että vikat viikot ennen joululomaa olis olleet vähän helpompia, mutta kummasti se kalenteri kuitenkin täyttyi. Tänäänkin on ennen seitsemää ehkä parhaimmillaan yksi kaksituntinen tauko, riippuen sellotuntini pituudesta, ja sitten tämä lyhykäinen tauko tässä, jonka päätin kuluttaa valtavan hyödyllisesti blogi-tilitykseen.
Viikonloppu oli melkoinen urakka. Tulipa todistettua ainakin ihan empiirisin tutkimuksin, että mun bilekäytöksessä on selkeä kaava. Se on nyt toistunut silloin Major-Espanja-keikkailtana, omissa tupareissa sekä YS:n pikkujouluissa.
Ennen bileitä olen tyypillisesti varovaisen odottavainen, tyyliin, "ei tästä kumminkaan mitään hyvää voi seurata". Sitten kun varsinaisesti päästään vauhtiin, mulla on jonkin aikaa oikein kivaa. Jossain vaiheessa päätän, että tämä riitti tältä iltaa. Sitä seuraa typerä masennus ja angstaus. Mun pitäisi oppia elämään laskuhumalan kanssa. Se on kurjaa, kun joka bileet päättyy siihen, että istun nurkassa ja inhoan kaikkea, etenkin itseäni, ja sitten möngin kotiin vihaisena.
Nohjoo. Eilen ei ollut varsinaisia bileitä, ja sit olikin aika lailla tasaisemmin kivaa. Aamupäivällä päädyin soittamaan erään oppilaani kanssa tämän Kaivopuistossa asuvalle vaarille. Se oli kiintoisaa. Sitten vietin aikaa ekaksi iskän ja velipoitsujen ja sitten kavereiden kanssa. Ainoat nurjat puolet olivat, että söin liikaa, ja Olgalla törmäsin taas siihen, etten sovi yhteen kissojen kanssa.
Ehkä kaikkein hupaisinta tänään oli blogi-aiheinen keskustelu iskällä, kun muut toteisvat, etteivät oikein tajua näitä. En minäkään tajunnut, ennen kuin Jormat halusivat perustaa blogin, ja aloin kirjoitella siihen, ja sitten myös lukea erinäisiä muita. Ja näin tässä sitten kävi.
No comments:
Post a Comment