Metrokuulumisia

Eilen olin töissä toista kertaa viikon sisään, ja tänään ja perjantaina lisää ajelua, koska vuokra nousi mutta opintotuki ei, ja ulkomaillekin pitäisi päästä. Koska metrotyö on pääosin hyvin yksitoikkoista ja muuttumatonta, pienet erot tuntuvat kovin merkityksellisiltä. Olin esimerkiksi suorastaan järkyttynyt kun havaitsin, että taukotilan juuri ja juuri juotavaa sumppia tuottavan kahvinkeittimen on korvannut kahviautomaatti, josta saa vaikka mitä erikoiskahveja ja kaakaota.

Oikeasti jännimmän uuden asian virasta kilpailevat suljettu Rautatientorin metroasema ja Ruoholahden kääntöraiteen työmaa. Toistaiseksi olen joka kerta muistanut ajaa pysähtymättä RT:n ohi, vaikka monta kertaa olenkin aloittanut jarrutuksen kuin aikoisin pysähtyä, käsi ovenavausnapilla. Onneksi asema näyttää niin keskeneräiseltä ja autiolta, että kun yhtään katsoo, on mahdoton unohtaa, että se on poissa käytöstä. Rautatientori alkaa hiljalleen tuntua joltain suomalaisen raideliikenteen Bermudan kolmiolta. Jos metroaseman sulkenut vesivahinko oli käsittämätön, eilinen VR:n junan vieriminen hotellin seinän läpi oli vähintään yhtä älytön tapahtuma. Mitähän seuraavaksi...

Ruoholahdessa kääntöraiteelle on alettu viritellä suojaverkkoja louhintatöitä varten. Ne kiinnitetään tunnelin seiniin isoilla metallitapeilla. Niissä kohden missä verkkoa ei vielä ole kiinnitetty mutta tapit on, seinät näyttävät kohtalaisen hurjilta, ikäänkuin niissä olisi parin metrin välein puolimetrisiä piikkejä. Ja joka kerta kun ajan käännölle, tekisi mieli mennä päätyyn asti katsomaan, miltä siellä näyttää, mutta eipä anna aikataulu myöten, ja taitaisivat valvomossakin vähän ihmetellä.